Arktiset Aromit > Tutkimukset
Järjestä: viitteen mukaan | ajan mukaan

Ravintotottumusten yhteys sydäntaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen aiheuttamaan kuolevuuteen Amerikassa

24.03.2017

Puutteelliset ravintotottumukset sisältävät useita riskejä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Metabolinen oireyhtymä on aineenvaihdunnan yleinen häiriötila, joka liitetään mm. lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin, aivohalvausriskiin ja diabetekseen, ja lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen.

» Lue lisää

Mustaherukkaan ja puolukkaan lisätyn sokerin vaikutus veren sokerin, insuliinin ja rasvahappojen pitoisuuteen

13.03.2017

Marjat ja marjatuotteet ovat oleellinen polyfenolien, erityisesti antosyanidiinien, ellagitanniinien ja proantosyanidiinien, lähde osana pohjoista ruokavaliota. Marjat sisältävät vähän hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) ja niillä onkin vain vaimea vaikutus verensokeriarvoihin. Marjoja kuitenkin nautitaan usein lisätyn sokerin kanssa. Sokerin lisääminen peittää alleen marjojen happaman maun ja lisää niiden käyttöä, mutta toisaalta voi vähentää marjoista saatavia terveyshyötyjä.

» Lue lisää

Puolukan sisältämät omat kuidut ja/tai polyfenolit ehkäisevät veren sokeripitoisuuden nousua lisätystä rypälesokerista (glukoosi) huolimatta

28.02.2017

Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisen puolukkajauheen vaikutusta veren sokeri- ja rasvapitoisuuteen ravinnon nauttimisen jälkeen. Oletuksena tutkimuksessa oli, että puolukan lisäys vähentää veren sokeri- ja rasvapitoisuutta.

» Lue lisää

Runsas flavonoidien käyttö ruokavaliossa vaikuttaa positiivisesti naisten kehon koostumukseen

23.02.2017

Flavonoidit ovat laaja joukko polyfenolisia yhdisteitä, joita esiintyy kasviperäisessä ravinnossa kuten marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa, kahvissa, teessä, suklaassa ja viinissä. Tutkimuksessa jaettiin ruokavaliossa käytetyt flavonoidit kuuteen alaluokkaan ja tarkasteltiin niiden käytön vaikutusta kehon koostumukseen.

» Lue lisää

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

09.01.2017

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.

» Lue lisää

Mustikka pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

23.12.2016

Mustikka (Vaccinium myrtillus) tunnetaan hyvänä antosyaanin, klorogeenihappojen, flavonoidien, linoleenihappojen, pterostilbeenien ja vitamiinien lähteenä. Tutkimukset ovat osoittaneet mustikan tehon useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä.

» Lue lisää

Marjasatomallien toimivuus satojen ennustamisessa

31.10.2016

Metsänomistajat ja metsäalan sidosryhmät tarvitsevat päätöstensä tueksi monenlaista tietoa metsästä. Nykyään ollaan kiinnostuneita puuntuoton lisäksi myös muista metsän tarjoamista asioista kuten marjoista, sienistä, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja hiilen sitomisesta. Metsäsuunnittelussa voidaankin nykyään ottaa huomioon erilaiset metsän tuotteet ja palvelut. Tällainen metsäsuunnittelu edellyttää numeerisia malleja, joiden avulla voidaan ennustaa erilaisten ekosysteemipalveluiden, esimerkiksi marjasatojen, kehitystä.

» Lue lisää

Hilla hillitsee syöpäkasvainten muodostumista

10.10.2016

Suolistosyövät ovat toiseksi yleisin syöpäsairaus Euroopassa ja kolmanneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa eturauhas- ja rintasyöpien jälkeen. Tiedemaailmassa etsitään kuumeisesti uusia keinoja estää syövän muodostuminen ja leviäminen. Marjat sisältävät antikarsinogeenisia eli syöpää ehkäiseviä ainesosia, ja eläinmallitutkimusten perusteella marjat näyttäisivätkin torjuvan suolistosyövän kehittymistä. Ilmiön taustalla olevaa mekanismia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

» Lue lisää

Antosyaanien ja flavanonien saannin yhteys miesten sydän- ja verisuonitauteihin

07.09.2016

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.

» Lue lisää

Flavonoidien nauttiminen saattaa pienentää naisten masennusriskiä

18.08.2016

Masennus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys on maailmanlaajuisesti vakava kansantaloudellinen uhka. Vaikka suuri osa potilaista vastaa hoitoon positiivisesti, erilaiset jälkioireilut ja toimintahäiriöt ovat yleisiä, varsinkin ikääntyneellä väestönosalla. Siksi tehokkaat masennusta ennaltaehkäisevät keinot ovat olleet enenevissä määrin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena.

» Lue lisää

Tulehduksia estävän ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan ruokavalion yhteys diabetekseen

07.08.2016

Tulehdusreaktiot ja oksidatiivinen stressi ovat keskeisiä vaikuttimia diabeteksen taustalla. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten ravinnon eri ainesosat vaikuttavat tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta diabeteksen puhkeamiseen. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta diabetesriskiin, vaikka olisi tärkeää selvittää myös kokonaisten ruokavalioiden vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan tulehduksia estävän (anti-inflammatorisen) ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan (antioksidanttisen) ruokavalion yhteyttä diabetekseen.

» Lue lisää

Marjojen kversetiini alentaa verenpainetta

01.08.2016

Kversetiini on flavonoli, joka antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta tuhoaa vapaita radikaaleja ja estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi kversetiinit estävät histamiinin eritystä, eli ne toimivat ns. luonnollisina antihistamiineina. Suomalaisista luonnonmarjoista kversetiiniä esiintyy erityisesti juolukassa, karpalossa ja tyrnissä.

» Lue lisää

Karpalon vaikutukset suolen bakteeriyhteisöihin ja verenkiertoelimistöön

Lähde: Blumberg, J., Basu, A., Krueger, C., Lila, M., Neto, C., Novotny, J., Reed, J., Rodriguez-Mateos, A. & Toner, C. (2016): Impact of cranberries on gut microbiota and cardiometabolic health: proceedings of the cranberry health research conference 2015. Advances in Nutrition 2016;7(Suppl): 759S–70S; doi: 10.3945/an.116.012583.

25.07.2016

Karpalo on paljon muutakin kuin hapan ja kirpeä marja! Uunituoreeseen katsausartikkeliin on koottu yhteenveto viimeisen viiden vuoden aikana tutkituista karpalon vaikutuksista suoliston mikrobikantaan ja verenkierron toimintaan.

» Lue lisää

Karpalon flavonoidit estävät bakteerien kiinnittymisen ja siten hillitsevät bakteeri-infektioita

Lähde: Gupta, P., Song, B., Neto, C. & Camesano, T. (2016): Atomic force microscopy-guided fractionation reveals the influence of cranberry phytochemicals on adhesion of Escherichia coli. The Royal Society of Chemistry Journal Food & Function 7: 2655–2666.

25.07.2016

Yhdysvaltalaistutkijoiden tekemä tutkimus paljastaa uusia asioita karpalomehun vaikutuksista bakteeri-infektioihin. Tulokset avaavat mielenkiintoisia näkymiä antibioottitutkimuksen saralla.

» Lue lisää

Tyrnin proantosyanidiinit edistävät silmien terveyttä

30.06.2016

Silmän verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, jossa tappi- ja sauvasolut sijaitsevat. Vaikka näkyvän valon kohdistuminen silmän verkkokalvolle on edellytys näkemiselle, voimakas näkyvä valo ja erityisesti sen lyhyet aallonpituudet voivat kuitenkin vahingoittaa verkkokalvoa ja sen herkkiä aistinsoluja. Useat tutkimukset ovat esittäneet, että valostressin aiheuttamat vauriot saattavat johtaa silmänpohjan ikärappeumaan, joka on maailman yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja.

» Lue lisää

Marjat, hedelmät ja vihannekset ovat eurooppalaisten terveysruokaa

28.06.2016

Vuonna 2015 tehdyssä kuluttajatutkimuksessa selvitettiin kuluttajien asenteita terveellistä ruokavaliota kohtaan. Tutkimuksessa haastateltiin yli 2 500 aikuista Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

» Lue lisää

Marjojen ellagitanniinit syövän ehkäisyssä

08.06.2016

Erilaiset syöpäsairaudet ovat edelleen maailman toiseksi yleisin kuolinsyy heti sydänsairauksien jälkeen. On arvioitu, että seuraavan 15 vuoden aikana uusien syöpätapauksien määrä kasvaa jopa 70 prosenttia. Siksi tarvitaan uusia, innovatiivisia syövän ehkäisy- ja hoitomenetelmiä.

» Lue lisää

Luonnontuotteiden käyttö kokkien koulutusohjelmassa ja ravintoloissa

Sonja Irene Haapakoski LUONNONTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KOKKIEN KOULUTUSOHJELMASSA JA RAVINTOLOISSA

29.03.2015



» Lue lisää

Saadaanko resveratrolilisällä hyödyllinen vaikutus tyypin 2 diabeetikoille ja elimistön krooniseen tulehdustilaan

Kumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249. Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.

20.02.2015



» Lue lisää

Päivittäinen mustikoiden käyttö laskee verenpainetta ja vähentää valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla

Lähde: Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)

18.02.2015



» Lue lisää

Keski-ikäisen runsaasti flavonoideja sisältävä ruokavalio saattaa edistää terveyttä vielä vanhemmalla iälläkin

Lähde: Cécilia Samieri, Qi Sun, Mary K Townsend, Eric B Rimm, Francine Grodstein. 2014. Dietary flavonoid intake at midlife and healthy aging in women. American Society for Nutrition.

08.12.2014



» Lue lisää

Marjat osaksi terveellistä ruokavaliota jo pienestä pitäen

Tapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.

04.12.2014



» Lue lisää

Potentiaalisia antioksidantteja tärkeää tutkia useammalla eri menetelmällä

Kallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.

05.09.2014

Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.

» Lue lisää

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.

03.09.2014


Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.

» Lue lisää

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

21.08.2014



» Lue lisää

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

21.08.2014



» Lue lisää

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Riihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.

21.08.2014



» Lue lisää

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.

21.08.2014



» Lue lisää

Yrttivalmisteiden ja luontaistuotteiden käyttö ikääntyneillä edellyttää asiantuntemusta

de Souza Silva JE, Santos Souza CA, da Silva TB, Gomes IA, Brito GD, de Souza Araujo AA, de Lyra-Junior DP, da Silva WB, da Silva FA. Use of herbal medicines by elderly patients: A systematic review. Arch Gerontol Geriatr 2014, heinäkuu.

19.08.2014


Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.

» Lue lisää

Runsas kasvistenkäyttö on yhteydessä alempaan kuolleisuuteen

Hjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.

14.08.2014

Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.

» Lue lisää

Marjojen polyfenolit imeytyvät vaihtelevasti, mutta vaikuttavia aineita ja vaikutusmekanismeja vielä tarkennettava

Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.

13.08.2014

Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.

» Lue lisää

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

06.08.2014

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

» Lue lisää

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.

04.08.2014


Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

» Lue lisää

Marjojen tulehdusta lievittävä vaikutus voi auttaa ehkäisemään kroonisia kansansairauksia

Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.

17.07.2014


Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.

» Lue lisää

Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Baranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.

25.06.2014


Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.

» Lue lisää

Hedelmien, marjojen ja vihannesten käytön suhde tyypin 2 diabeteksen esiintymiseen suomalaisilla miehillä

Mursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition

24.02.2014

Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.

» Lue lisää

Ellagitanniineja sisältävien marjojen vaikutukset saattavat riippua suoliston bakteerikannasta

Puupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m

01.07.2013



» Lue lisää

Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa

Timo Könönen. Metsätieteen pro gradu: Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Joensuu 2013.

01.01.2013



» Lue lisää

Mustikka vähentää tulehdusta metabolisessa oireyhtymässä

Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.

01.08.2012



» Lue lisää

Antioksidanttimittauksissa huomioitava uuttomenetelmä

Jaakkola, Mäki, Virtanen, Oxygen radical capacity (ORAC) of bilberry (Vaccinium myrtillus) powder and nettle (Urtica diodica) seed, XXV! International Conference on Polyphenols, 23-26.7. 2012, Polyphenol Communications 2012, Vol. 1/T1.36, p. 183-184.

22.07.2012

Mitattaessa marja- ja yrttiuutteiden ORAC-arvoa on tärkeää huomioida uuttamisessa käytetty menetelmä.

» Lue lisää

Fenoliset yhdisteet puolukassa ja karpalossa sekä niiden terveysvaikutukset

Kylli P, Nohynek L, Puupponen-Pimia R, Westerlund-Wikstrom B, Leppanen T, Welling J, Moilanen E, Heinonen M. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) and European cranberry (Vaccinium microcarpon) proanthocyanidins: isolation, identification, and bioactivities. J Agric Food Chem 2011;59:3373-3384.

13.04.2011



» Lue lisää

Variksenmarjan makuun ja suutuntumaan vaikuttavat yhdisteet

Laaksonen, O., Sandell, M., Järvinen, R. and Kallio, H. (2011). Orosensory contributing compounds in crowberry (Empetrum nigrum) press-byproducts. Food Chem. 124: 1514-1524

01.01.2011



» Lue lisää

Antosyaanipitoisuudet Suomessa kasvavassa variksenmarjassa

Koskela AK, Anttonen MJ, Soininen TH, Saviranta NM, Auriola S, Julkunen-Tiitto R, Karjalainen RO. Variation in the anthocyanin concentration of wild populations of crowberries (Empetrum nigrum L subsp. hermaphroditum). J Agric Food Chem 2010;58:12286-12291.

08.12.2010



» Lue lisää

Metsämustikka diabeteksen torjunnassa – tutkimuksia eri aikakausina

Helmstädter A, Schuster N. Vaccinium myrtillus as an antidiabetic medicinal plant--research through the ages. Pharmazie 2010 May;65(5):315-21.

01.10.2010



» Lue lisää

Metsämustikkauute suojaa stressin aiheuttamalta maksavauriolta

Bao L, Abe K, Tsang P, Xu JK, Yao XS, Liu HW, Kurihara H. Bilberry extract protect restraint stress-induced liver damage through attenuating mitochondrial dysfunction. Fitoterapia 2010 Jul 8.

08.07.2010



» Lue lisää

Marja-ateriat ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät

Lehtonen HM, Suomeja JP, Tahvonen R, Vaarno J, Venojärvi M, Viikari J, Kallio H. Berrymeals and risk factors associated with metabolic syndrome. Eur J Clin Nutr 2010 Jun;64(6):614-21.

01.06.2010



» Lue lisää

Puolukka saattaa ehkäistä diabeteksen aiheuttamaa elimistön proteiinien sokeristumista

Beaulieu LP, Harris CS, Saleem A, Cuerrier A, Haddad PS, Martineau LC, Bennett SA, Arnason JT. Inhibitory effect of the Cree traditional medicine wiishichimanaanh (Vaccinium vitis-idaea) on advanced glycation endproduct formation: identification of active principles. Phytother Res 2010;24:741-747.

01.05.2010



» Lue lisää

Marjat muuttavat verensokerin vastetta sakkaroosin nauttimisen jälkeen

Törrönen R, Sarkkinen E, Tapola N, Hautaniemi E, Kilpi K, Niskanen L. Berries modify the postprandial plasma glucose response to sucrose in healthy subjects. Br J Nutr. 2010Apr;103(8):1094-7.

01.04.2010



» Lue lisää

Ravinnon polyfenolien vaikutus hiilihydraattien aineenvaihduntaan

Hanhineva K, Törrönen R, Bondia-Pons I, Pekkinen J, Kolehmainen M, Mykkänen H, Poutanen K. Impact of dietary polyphenols on carbohydrate metabolism. Int J Mol Sci 2010Mar 31;11(4):1365-402.

31.03.2010



» Lue lisää

Metsämustikkauute kohentaa verensokerin säätelyä ja insuliiniherkkyyttä diabeettisillä hiirillä

Takikawa M, Inoue S, Horio F, Tsuda T. Dietary anthocyanin-rich bilberry extract ameliorates hyperglycemia and insulin sensitivity via activation of AMP-activated protein kinase in diabetic mice. J Nutr 2010 Mar;140(3):527-33.

01.03.2010



» Lue lisää

Mustikkamehulla vaikutusta tulehduksen merkkiaineisiin kohonneessa sepelvaltimotaudin riskissä

Karlsen A, Paur I, Bøhn SK, Sakhi AK, Borge GI, Serafini M, Erlund I, Laake P, Tonstad S, Blomhoff R. Bilberry juice modulates plasma concentration of NF-kappaB related inflammatory markers in subjects at increased risk of CVD. Eur J Nutr 2010 Feb 2

02.02.2010



» Lue lisää

Tyrnin ja puolukan flavonoliglykosidit ihmiselimistön hyödynnettävissä

Lehtonen HM, Lehtinen O, Suomela JP, Viitanen M, Kallio H. Flavonol glycosides of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides ssp. sinensis) and lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) are bioavailable in humans and monoglucuronidated for excretion. J Agric Food Chem. 2010 Jan 13;58(1):620-7.

13.01.2010



» Lue lisää

Mustikan suutuntumaan vaikuttavat kemialliset tekijät

Laaksonen, O., Sandell, M. and Kallio, H. (2010). Chemical factors contributing to orosensory profiles of bilberry (Vaccinium myrtillus) fractions. Eur. Food Res. Tech. 231: 271-285

01.01.2010



» Lue lisää

Neisseria meningitidis -bakteerin pilusten sitoutuminen marjojen polyfenolifraktioihin

Toivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.

03.12.2009

Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.

» Lue lisää

Fenolisten yhdisteiden tunnistus puolukan ja metsämustikan lehdistä

Hokkanen J, Mattila S, Jaakola L, Pirttilä AM, Tolonen A. Identification of Phenolic Compounds from Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.), Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and Hybrid Bilberry (Vaccinium x intermedium Ruthe L.) Leaves. J Agric Food

29.09.2009



» Lue lisää

Tanniinit ruoassa ja elimistössä

Serrano J, Puupponen-Pimiä R, Dauer A, Aura AM, Saura-Calixto F. Tannins: current knowledge of food sources, intake, bioavailability and biological effects. Mol Nutr Food Res. 2009 Sep;53 Suppl 2:S310-29.

01.09.2009



» Lue lisää

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

14.08.2009

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

» Lue lisää

Metsämustikalla suojavaikutusta tiettyihin silmän hermosoluihin

Matsunaga N, Imai S, Inokuchi Y, Shimazawa M, Yokota S, Araki Y, Hara H. Bilberry and its main constituents have neuroprotective effects against retinal neuronal damage in vitro and in vivo. Mol Nutr Food Res. 2009 Jul;53(7):869–77.

01.07.2009



» Lue lisää

Tyrnimarjan siemenöljyn suojaava vaikutus hiilitetrakloridin aiheuttamalta maksavauriolta hiirillä

Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.

11.06.2009

Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.

» Lue lisää

Tyrninsiemenöljyn turvallisuus ja terapeuttinen tehokkuus palovammojen hoidossa rotilla

Upadhyay NK, Kumar R, Mandotra SK, Meena RN, Siddiqui MS, Sawhney RC, Gupta A.Safety and healing efficacy of Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) seed oil on burn wounds in rats. Food Chem Toxicol. 2009 Jun;47(6):1146–53.

01.06.2009

Tyrninsiemenöljy tehostaa merkitsevästi haavan paranemista rotilla eikä käytettynä aiheuta sivuvaikutuksia tai vaurioita elimistöä.

» Lue lisää

Inositolit ja metyyli-inositolit tyrnimarjassa

Kallio H, Lassila M, Järvenpää E, Haraldsson GG, Jonsdottir S, Yang B.Inositols and methylinositols in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) berries. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci. 2009 May 15;877(14–15):1426–32.

15.05.2009



» Lue lisää

Poiminta-ajan ja typpilannoitteen vaikutus mustikan antosyanidipitoisuuteen

Åkerström A, Forsum A, Rumpunen K, Jäderlund A, Bång U. Effects of sampling time and nitrogen fertilization on anthocyanidin levels in Vaccinium myrtillus fruits. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3340–5

22.04.2009



» Lue lisää

Mustikan antosyaaneilla saattaa olla kasvaimilta suojaavaa vaikutusta

Teller N, Thiele W, Marczylo TH, Gescher AJ, Boettler U, Sleeman J, Marko D. Suppression of the kinase activity of receptor tyrosine kinases by anthocyanin-rich mixtures extracted from bilberries and grapes. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3094 –101.

22.04.2009



» Lue lisää

Luonnonmarja-alalla tarvitaan lisää pohjoismaista yhteistyötä

Paassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.

17.04.2009


Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.

» Lue lisää

Kasvien polyfenolien antioksidanttivaikutus

Salminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.

03.04.2009



» Lue lisää

Pienten tyrnimarja-annosten vaikutus veren kolesteroli-, triglyseridi- ja flavonolitasoihin terveillä aikuisilla

Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.

01.03.2009

Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.

» Lue lisää

Ruoan ellagitanniinit ja käsittelyn vaikutus

Bakkalbasi E, Mentes O, Artik N. Food ellagitannins- occurrence, effects of processing and storage. Crit Rev Food Sci Nutr. 2009 Mar;49(3):283-98.

01.03.2009



» Lue lisää

Antosyaaninen metabolia fenolisiksi hapoiksi ihmiselimistössä

Nurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.

20.02.2009

Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.

» Lue lisää

Mustikan ja sen polyfenoleiden vaikutus angiotensiinikonvertaasin (ACE) toimintaan

Persson IA, Persson K, Andersson RG. Effect of Vaccinium myrtillus and its polyphenols on angiotensin-converting enzyme activity in human endothelial cells. J Agric Food Chem. 2009:10;57(11):4626–9.

01.01.2009



» Lue lisää

Metsämustikan analyysimenetelmät ja fenolisten yhdisteiden analysointi

Jaakola L, Riihinen K, Häggman H, Hohtola A. Methods Mol Biol. Bilberry in vitro protocols and analyses of phenolic compounds. 2009;547:71–80.

01.01.2009



» Lue lisää

Polyfenoleiden saanti ruoasta suomalaisessa aikuisväestössä

Ovaskainen ML, Törrönen R, Koponen JM, Sinkko H, Hellström J, Reinivuo H, Mattila P. Dietary intake and major food sources of polyphenols in Finnish adults. J Nutr. 2008 Mar;138(3):562-6.

01.03.2008



» Lue lisää

Entsymaattinen käsittely lisää metsämustikan antimikrobi- ja antioksidanttivaikutusta

Puupponen-Pimiä R, Nohynek L, Ammann S, Oksman-Caldentey KM, Buchert J. Enzyme-assisted processing increases antimicrobial and antioxidant activity of bilberry. J Agric Food Chem. 2008 Feb 13;56(3):681-8.

13.02.2008



» Lue lisää

Marjojen syönti edistää sydänterveyttä

Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.

07.02.2008



» Lue lisää

Mustikan ja pensasmustikan fenoliset yhdisteet kasvin eri osissa

Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.

05.02.2008

Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.

» Lue lisää

Boletus-sukuisten tattien lipidien ja rasvahappojen koostumus

Hanuš, L., Shkrob, I. ja Dembitsky, V. 2008. Lipids and fatty acids of wild edible mushrooms of the genus Boletus. J. Food Lipids 15: 370-383.

01.01.2008



» Lue lisää

Antosyaanipitoisuuden vaihtelu suomalaisessa metsämustikassa

Lätti, AK, Riihinen KR, Kainulainen, PS. Analysis of anthocyanin variation in wild populations of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190–196.

01.01.2008



» Lue lisää

Kuumennuksen vaikutus mustikan antosyaani- ja antosyanidipitoisuuteen sekä antioksidanttiaktiivisuuteen

Yue X ja Xu Z. Changes of anthocyanins, anthocyanidins and antioxidant activity in bilberry extract during dry heating. J Food Sci. 2008;73: 494-499.

01.01.2008

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.

» Lue lisää

Kolmella pohjoisella marjalla suolistokasvaimia estävää vaikutusta hiirillä

Misikangas M, Pajari AM, Päivärinta E, Oikarinen SI, Rajakangas J, Marttinen M, Tanayama H, Törrönen R, Mutanen M. Three Nordic berries inhibit intestinal tumorigenesis in multiple intestinal neoplasia/+ mice by modulating beta-catenin signaling in the tu

01.10.2007



» Lue lisää

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Howell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.

01.06.2007


Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.

» Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

01.04.2007

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

» Lue lisää

Yrttien keruutuotealan elintarvikehygieeninen laadunhallinta

Tanja Taralainen, Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Maaliskuu 2007

23.03.2007



» Lue lisää

Keinoja kotimaisten marjojen antioksidanttimäärien kohottamiseksi

Anttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.

01.02.2007

Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.

» Lue lisää

Prosessoinnin vaikutus vadelman ja karhunvatukan rakenteeseen ja aistittaviin ominaisuuksiin

Sousa, M. B., Canet, W., Alvarez, M. D. ja Fernández, C. Effect of processing on the texture and sensory attributes of ras pberry (cv. Heritage) and blackberry (cv. Thornfree). Journal of Food Engineering (2007) 78: 9 − 21.

01.01.2007

Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.

» Lue lisää

Marjaperäisten polyfenoleiden ja happojen vaikutus salmonellaan

Alakomi HL, Puupponen-Pimiä R, Aura AM, Helander IM, Nohynek L, Oksman-Caldentey KM, Saarela M. Weakening of salmonella with selected microbial metabolites of berry-derived phenolic compounds and organic acids. J Agric Food Chem. 2007;16;55(10):3905-12.

01.01.2007



» Lue lisää

Luonnonmarjojen harrastuspoiminta Suomessa kuvastaa maalaiselämäntapaa

Pouta E, Sievänen T ja Neuvonen M. Recreational wild berry picking in Finland - reflection of a rural lifestyle. Soc Nat Resources 2006;19: 285–304.

01.01.2006



» Lue lisää

Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista

Törrönen R. 2006. Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista. Kuopion yliopisto, ETTK Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö. (luettavana netissä)

01.01.2006



» Lue lisää

Kversetiinin imeytyminen marjoista ja ruoasta

Erlund I, Freese R, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G. Bioavailability of quercetin from berries and the diet. Nutr Cancer. 2006;54(1):13-7.

01.01.2006



» Lue lisää

Metsämarjojen käyttö historiasta nykypäivään

Sillanpää Merja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ravitsemisalan yksikkö. The use of wild berries in Finland from traditional to modern cuisine. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.

02.09.2005



» Lue lisää

Elintarvikkeiden lignaanit terveyttä edistävinä yhdisteinä

J.-M. Pihlava, MTT Agrifood Research Finland. Lignans in Foods as Health Promoting Compounds. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.

02.09.2005



» Lue lisää

Karpalo ehkäisee LDL:n hapettumista ja lisää LDL-reseptorien määrää maksasoluissa

Yi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.

26.08.2005

Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.

» Lue lisää

Marjafenolien vaikutus proteiinien hapettumiseen ja proteiinien ja rasvojen interaktioihin

Viljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.

01.01.2005



» Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden vaikutus ihmisen suolistopatogeeneihin

Puupponen-Pimiä R, Nohynek L. Alakomi H-L ja Oksman-Caldentey K-M. 2005. The action of berry phenolics against human intestinal pathogens. BioFactors 23: 243–251.

01.01.2005



» Lue lisää

Mustaherukan, puolukan ja mustikan kulutus kasvattaa seerumin kversetiinipitoisuutta

Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.

01.02.2003



» Lue lisää

Kasvisterolit kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa

Piironen V, Toivo J, Puupponen-Pimiä R, Lampi A-M. Plant sterols in vegetables, fruits and berries. J Sci Food Agric. 2003: 83(4); 330–337.

01.01.2003



» Lue lisää

Kasvisten, perunan, hedelmien ja marjojen, leivän ja kalan käyttö Pohjoismaissa ja Baltiassa – NORDBAGREEN 2002 -tutkimus

The NORDBAGREEN 2002 study. Consumption of vegetables, potatoes, fruit, bread and fish in the Nordic and Baltic countries. TemaNord 2003:556. Nordic Council Of Ministers. Copenhagen 2003.

01.01.2003



» Lue lisää

Metsämustikka saattaa auttaa tuhoamaan syöpäsoluja

Katsube N, Iwashita K, Tsushida T, Yamaki K, Kobori M. Induction of Apoptosis in Cancer Cells by Bilberry (Vaccinium myrtillus) and the Anthocyanins. J Agric Food Chem 2003; 51: 68–75.

01.01.2003



» Lue lisää

Metsämustikan antosyaanisynteesin geneettinen säätely suhteessa muihin polyfenoleihin

Jaakola L, Määttä K, Pirttilä AM, Törrönen R, Kärenlampi S, Hohtola A. Expression of genes involved in anthocyanin biosynthesis in relation to anthocyanin, proanthocyanidin, and flavonol levels during bilberry fruit development. Plant Physiol 2002 Oct;130

01.10.2002



» Lue lisää

Eräiden metsä- ja viljeltyjen sienten steroli- ja D2-vitamiinipitoisuudet

Mattila P, Lampi A-M, Ronkainen R, Toivo J, Piironen V. Sterol and vitamin D2 contents in some wild and cultivated mushrooms. Food Chem 2002;76: 293-298.

01.01.2002

Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.

» Lue lisää

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Säteilyturvakeskus 2009.

01.01.2002



» Lue lisää


» Arkisto