Haaparousku

Lactarius trivialis ja L.utilis

Tuntomerkit:
Haaparouskut ovat melko kookkaita, limapintaisia helttasieniä. Lakin pinta on väriltään harmaanruskea. Jalka on lakkia vaaleampi ja ontto. Heltat ovat valkeat ja niistä tihkuu rouskuille ominaista valkoista maitiaisnestettä, kun niitä vioitetaan. Haaparouskujen maitiaisneste saattaa sientä keitettäessä muuttua harmaanvihertäväksi. Haaparousku (L.trivialis) on tummempi ja tummavyöhykkeinen tai -laikkuinen, joskus violetinsävyinen, kun taas kalvashaaparousku (L.utilis) on vaalean nahanvärinen ja vyöhykkeetön. Maku on kirpeä.

Näköislajit:
Harmaarousku on haaparouskua pienempi ja sen tunnistaa harmaaksi värjäytyvästä maitiaisnesteestä. Korpirouskun (L. uvidus) maitiaisneste värjää vioittumat violetin väriseksi. Molemmat sienet soveltuvat ruokasieniksi. Lakritsirouskua (L. helvus) epäillään lievästi myrkylliseksi, joten sitä ei saa kerätä ravintokäyttöön.
Sen tunnistaa vedenkirkkaasta maitiaisnesteestä, lakritsintuoksusta ja säämiskänruskeasta kuivasta pinnasta. Koko, limaisuus, jalan onttous sekä valkoisena pysyvä maitiaisneste erottavat haaparouskut huolelliselle sienestäjälle muista näköislajeistaan.

Kasvupaikat:
Haaparouskuja kasvaa tuoreissa, korpimaisissa ja lehtomaisissa metsissä kuusen ja koivun lähettyvillä.
Ne ovat meillä yleisiä Lappiin asti, jossa niitä tavataan tunturikoivikoissa.

Satoaika:
Parasta kasvuaikaa ovat elo- ja syyskuu.

Ravintoarvo:
Haaparouskussa on runsaasti B2-, B3- ja D-vitamiineja sekä kuitua.

Haaparouskun ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal)	67/16
Rasva (g)	0,5
Hiilihydraatti (g)	0,6
Proteiini (g)	1,5
Kuitu (g)	1,5
Kalium (mg)	260
Folaatti, kokonais- (µg)	21
Niasiini (B3) NE (mg)	5,5
Riboflaviini (B2) (mg)	0,4
D-vitamiini (µg)	2,9

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021 

Käyttö:
Haaparousku on herkkutatin jälkeen kaupallisesti toiseksi tärkein metsäsienemme ja yksi yleisimmistä kotitalouksissa käytetyistä ruokasienistä. Sieni on käsittelemättömänä kirpeä, joten se on esikäsiteltävä keittämällä ennen säilöntää tai ruuanvalmistusta. Kun haaparouskuja keitetään vedessä noin 5 minuuttia, kirpeyttä aiheuttavat yhdisteet hajoavat tai liukenevat, jolloin sienistä tulee käyttökelpoisia. Keitinvettä ei tule käyttää ruuan valmistuksessa.

Perinteisesti rouskut säilötään suolattuna. Suolasienet tulee ennen käyttöä liottaa kylmässä vedessä jääkaapissa yön ajan suolan poistamiseksi. Haaparouskuja voi käyttää esim. sienisalaatteihin, mureketaikinaan, leivonnaisiin, pizzan päälle, kastikkeisiin ja keittoihin.  Haaparouskua voi käyttää ruokiin heti keittämisen jälkeenkin. Rouskut voi myös keittämisen jälkeen säilöä pakastamalla, jolloin vältytään suolan käytöltä.

Ruokaohjeita rouskuista

 

Haaparouskun jalka on ontto ja heltoista tihkuu valkoista maitiaisnestettä.