Lampaankääpä

Albatrellus ovinus

Tuntomerkit:
Epäsäännöllisen muotoinen, väriltään keltavivahteinen lampaankääpä saattaa kasvaa halkaisijaltaan jopa parikymmensenttiseksi. Lakin alapintaa kattaa ohut, tiivis pillikerros, joka ei helposti irtoa sienen mallosta. Jalka on lyhyt, tanakka ja muhkurainen. Malto on kiinteää ja valkoista. Maku on mieto.

Näköislajit:
Lampaankääpä muistuttaa lähisukulaistansa typäskääpää (A. confluens), joka on väriltään ruskeampi. Lampaankääpä muuttuu vihertävänkeltaiseksi ruuanvalmistuksessa, kun typäskääpä säilyttää alkuperäisen värinsä. Typäskäävän itiöemät ovat usein jaloistaan yhteenkasvaneita. Se on maultaan kitkerämpi kuin lampaankääpä.

Kasvupaikat:
Lampaankääpä kasvaa ryhminä tai renkaina havumetsissä, yleensä varttuneissa kuusikoissa, usein sammalen seassa. Sieni on Etelä-Suomessa yleinen ja kasvaa pohjoisempana paikoitellen.

Satoaika:
Kasvuaika on elokuusta lokakuun puoliväliin.

Ravintoarvo:
Lampaankääpä on runsaskuituinen ja hyvä D-vitamiinin lähde. Siinä on myös seleeniä ja jonkin verran kaliumia.

Lampaankäävän ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal)	100/24
Rasva (g)	1,0
Hiilihydraatti (g)	0,9
Proteiini (g)	1,2
Kuitu (g)	3,6
Kalium (mg)	260
Seleeni (µg)	10
D-vitamiini (µg)	1,6

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021 

Käyttö:
Erityisen hyvää lampaankääpä on sellaisenaan paistettuna ja sopii mainiosti kuivattavaksi. Sitä voi säilöä myös mausteliemiin ja pakastaa omassa liemessään kiehauttamisen jälkeen. 

Ruokaohjeita lampaankäävästä