Punikkitatit

Leccinum versipelle, L.vulpinum ja L.aurantiacum

Tuntomerkit:
Punikkitatit ovat hyvänmakuisia, kookkaita ja kiinteämaltoisia ruokasieniä. Niille on ominaista mallon tummuminen leikkauspinnoilla, mikä ei suinkaan heikennä punikkitattien käyttöä ruuan valmistuksessa. Muita tuntomerkkejä ovat lakin punaruskea väri, sekä jalan musta tai ruskea nukkapinta. Punikkitateilla lakin pintakelmu on reunoiltaan osittain kääntynyt pillistön päälle. Pillistö pysyy pitkään vaaleana eikä juuri pullistu.

Koivunpunikkitatin (Leccinum versipelle) lakki on oranssinsävyinen, jalan nukkatupsut nuoresta lähtien tummanharmaat tai mustat, malto tummuu voimakkaasti ensin punertavanharmaaksi, lopulta violetinmustaksi. 
 
Haavanpunikkitatin (L.aurantiacum) lakin värissä on edellistä vähemmän keltaista sävyä, se on oranssinpunaruskea; jalan nukkatupsut ovat nuorena valkoiset, vanhana punaruskeat ja sienen malto tummenee hitaammin kuin koivunpunikkitatilla eikä yhtä tummaksi.

Männynpunikkitatin (L. vulpinum) lakki on näistä kolmesta kaikkein tummin, punaruskea; jalan nukkatupsut ovat nuorena vaaleita, vanhemmiten harmaanruskeita tai lähes mustia; malto tummuu vain heikosti, jalassa punertavansävyiseksi.

Sienikaupassa näitä lajeja ei tarvitse erottaa toisistaan.

Näköislajit:
Punikkitatin voi sekoittaa eräisiin ruskeisiin lehmäntatteihin, jotka ovat nekin syötäväksi kelpaavia. Lehmäntatin tunnistaa kapeammasta jalasta, lakin harmaanruskeasta pinnasta ja selvästi pehmeämpimaltoisesta tummumattomasta mallosta.

Kasvupaikat:
Punikkitatteja kasvaa kaikenlaisilla metsätyypeillä, koska useilla pohjoisilla puulajeilla on seuralaisenaan juuri sen kanssa kasvava punikkitattilaji, joko koivun-, männyn- tai haavanpunikkitatti.

Satoaika:
Sieniä tavataan lähes koko maasta heinäkuusta syyskuuhun.

Ravintoarvo:
Punikkitateissa on runsaasti kuitua, B2- ja B3-vitamiineja. Niissä on myös seleeniä, kaliumia ja folaattia.

Punikkitatin ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal)	116/28
Rasva (g)	0,6
Hiilihydraatti (g)	2,0
Proteiini (g)	2,1
Kuitu (g)	3,3
Kalium (mg)	250
Seleeni (µg)	10
Folaatti, kokonais- (µg)	29,5
Niasiini (B3) NE (mg)	4,9
Riboflaviini (B2) (mg)	0,35
D-vitamiini (µg)	0,13

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021 

Käyttö:
Punikkitatit kiehautetaan omassa liemessään täysin kypsiksi. Ne sopivat esimerkiksi lihamurekkeeseen, kaalikääryleiden täytteeksi ja sämpylätaikinoihin. Säilöntämuodoiksi sopivat pakastaminen ja kuivaaminen viipaleina. Myös kuivatut sienet on kypsennettävä hyvin.

Ruokaohjeita tateista

Huomioitavaa:
Punikkitatit on kypsennettävä perusteellisesti täysin kypsiksi, etteivät ne aiheuta vatsavaivoja. Punikkitatit tummuvat voimakkaasti kypsennettäessä.

 

Männynpunikkitatteja tapaa yleisesti kuivissa kangasmetsissä ja mäntykankailla.

Haavanpunikkitatti kasvaa lehtimetsissä haavan juurisienenä.