Hieskoivu

Betula pubescens

Rauduskoivu

Betula pendula

Vaivaiskoivu

Betula nana

Tuntomerkit:
Hieskoivu on yleinen lehtipuu koko Suomessa. Sen runko on sileä, oksat sivulle tai ylös suuntautuvat ja lehdet yhteen kertaan sahalaitaiset. Tuohi on tavallisesti kellertävää.

Rauduskoivu on lehtipuu, jonka tyvikaarna on tummaa, paksua ja halkeilevaa, oksat ovat usein riippuvat ja lehdet kaksoissahalaitaiset. Rauduskoivun nuoret oksat ovat hartsinystyiset ja lehdissä on keväällä selvä punertava sävy. Visakoivu on rauduskoivu, jossa virus on aiheuttanut visasolukon muodostumisen. Se on periytyvä ominaisuus.

Vaivaiskoivu on yleensä alle metrin korkuinen pensas tai varpu, jolla on jäykät, pystyt oksat. Vaivaiskoivun lehdet ovat pienet, pyöreät, kaljut ja nyhälaitaiset. Niiden väri on syksyllä kauniin punainen.

Kasvupaikat:
Rauduskoivu kasvaa kuivemmilla paikoilla kuin hieskoivu. Rauduskoivu on yleinen lehtipuu Suomessa, mutta se harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Myös hieskoivu on yleinen lehtipuu koko Suomessa ja se viihtyy kosteammilla paikoilla kuin rauduskoivu. Vaivaiskoivu on yleinen rämeillä, nevoilla ja korvissa koko maassa. Lapissa sitä kasvaa myös tunturikankailla.

Sato:
Hiirenkorvat ja nuoret lehdet kerätään touko-kesäkuussa, ennen juhannusta. Mahlaa juoksutetaan noin kuukauden ajan ennen lehtien puhkeamista. Lehtien ja mahlan keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Kotitalouskäyttö: 
Koivun lehtiä voidaan käyttää kuivattuina yrttijuomaksi, tuoreena tai pakastettuna salaatteihin ja keittoihin. Lehdet sopivat myös lehtivihreäjauheiden ja maustesuolaseosten valmistamiseen. Mahla on hyvä juoma sellaisenaan, mutta siitä voi tehdä myös siman tai kaljan tapaista juomaa tai sen voi keittää siirapiksi. Rauduskoivu on paras puu saunavihdan tekoon. 

Ruokaohjeita koivusta

Kaupallinen elintarvikekäyttö: 
Koivun mahla on sallittu elintarvikekäytössä. Nuoret lehdet ja silmut sallitaan ravintolisissä, yrttiteessä, mausteena ja annoskoristeina. Koivun kuorta, norkkoja, siemeniä ja hartsia voi käyttää ravintolisissä. 

Huomioitavaa:
Lehdissä on C-vitamiinia 140-240 mg/100 g, rauduskoivussa enemmän kuin hieskoivussa. Rauduskoivun lehdissä on yleensä parempi aromi. Mahlassa on sokeria 1,5-2 %. Siinä on myös kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, mutta ei lainkaan natriumia. Lehdillä on virtsaneritystä kiihdyttävä eli diureettinen vaikutus.