Mustikka

Vaccinium myrtillus

Tuntomerkit:
Mustikka on monivuotinen, pysty, 10-30 cm korkea varpu, jonka varret ovat särmikkäitä ja vihreitä. Lehdet ovat soikeita, suippoja, sahalaitaisia ja varisevat talveksi saaden ensin punaisen tai kellertävän ruskavärin. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Vaaleanpunaiset kukat ovat kellomaisia ja sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Päältä ja sisältä tummansininen marja on pallomainen ja vahapeitteinen. Marjat voivat olla myös mustia ja kiiltäviä. Mustilta mustikoilta puuttuu pintaa peittävä ohut vahakerros ja kansankielessä niitä on nimitetty tervamustikoiksi.

Näköislajit:
Harmaansiniset juolukan marjat (Vaccinium uliginosum) ovat sisältä vaaleat ja kooltaan suuremmat kuin mustikalla. Puutunut varsi kohoaa usein korkeammalle kuin mustikan varvusto. Mattapintaiset lehdet ovat sinivihreitä.

Kasvupaikat:
Mustikka kasvaa yleisenä koko Suomessa. Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Se kasvaa Etelä-Suomessa runsaana lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomen kangasmailla se hakeutuu hieman kuivemmille ja karummille kasvupaikoille kuin eteläiset lajitoverit. Mustikka viihtyy varjoisilla kasvupaikoilla, ei suorassa auringonpaisteessa. Siksi avohakkuut vähentävät mustikan satoa. Satoa vähentävät myös mustikan kukinnan aikaiset yöhallat, sillä kukat ovat hallanarkoja. Alkukesän viileät säät vähentävät mustikan kukissa vierailevien pölyttäjien määrää. Viileällä säällä hyönteiset eivät lennä ja pölytys ei silloin onnistu.

Sato:
Lehdet kerätään keskikesällä riipimällä sellaisilta kasvupaikoilta, missä marjonta on vähäistä. 1-2 cm saman vuoden uutta versoa voidaan katkaista mukaan. Mustikan marjojen paras poiminta-aika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun. Sato on runsaimmillaan noin kahden viikon ajan marjojen tummansiniseksi muuttumisen jälkeen.

Kotitalouskäyttö: 
Sekä lehdet että marjat sopivat kuivattuna teenkaltaiseksi yrttijuomaksi. Mustikan lehtiä voi käyttää tuoreena salaatteihin. Marjoja käytetään monipuolisesti sellaisenaan tai kuivattuina. 

Kaupallinen elintarvikekäyttö: 
Marjat sopivat elintarvikekäyttöön, nuoret lehdet, versot ja varret ravintolisiin ja yrttiteenä. 

Huomautuksia: 
Tuoreet ja kuivatut mustikan marjat tunnetaan perinteisenä lapsillekin sopivana ripulilääkkeenä. Mustikan lehdet sisältävät oksaalihappoa. Ne eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön eivätkä munuaistautia sairastaville. 
 

Mustikan lehdet ovat soikeita, suippoja, sahalaitaisia.