Hillan ja mustikan kypsyminen myöhästyy
Mustikan ja hillan satokausi myöhästyy Pohjois-Suomessa
Metsämarjoista lakan/hillan sato myöhästyy viileän kesän vuoksi. Hilla on kärsinyt kukinta-ajan yöpakkasista ja tuulista. Avosoilla hillasato Kainuussa ja Koillismaalla jää vaatimattomaksi. Sen sijaan puustoa kasvavilla korpisoilla löytyy paikkoja, joista marjaa saadaan runsaasti. Alueet ovat kuitenkin pienempiä verrattuna laajoihin avosoihin.
Avosoilta löytää paljon marjoja, joissa marja on kukinnan jälkeen lähtenyt kehittymään, mutta kylmät ja yöpakkaset ovat pysäyttäneet marjan kasvun. Hillasuppu on auennut kylmän vaikutuksesta ja sisällä olevan marjan kehitys on pysähtynyt. Kukinnan ja pölytyksen onnistuminen ei siten vielä takaa hyvää hillasatoa.
Avosoilta kypsiä marjoja löytää Pohjois-Suomessa parin viikon sisällä, korpisoilla hillasadon kypsyminen siirtyy elokuun alkupuolelle. Sato kypsyy kylmän kesän vuoksi viime vuosia myöhemmin. Kosteutta hillan kasvun kannalta on soilla runsaasti. Kypsymisvaiheessa kaivataan poutaa, jotta marjan kirkkaan keltainen tai oranssi väri säilyisi ja laatu pysyisi hyvänä.
Mustikasta keskimääräinen sato
Mustikka
kukki pohjoisessa erittäin runsaana. Myös sen osalta satonäkymät ovat
pienentyneet kylmän alkukesän vuoksi. Mustikan raakileita näkee luonnossa paikoitellen
hyvin, joten kokonaissadosta voi odottaa keskimääräistä.
Vaikka mustikka kukki aikaisin, se kypsyy normaalia myöhemmin. Ensimmäiset kypsät marjat saadaan pohjoisessa elokuun alussa. Etelä-Suomessa ensimmäiset mustikat ovat jo kypsiä, joten siellä kannattaa nyt liikkua luonnossa ottamassa ilmaista supermarjaa talteen.
Mustikan laadun kannalta lähiviikot ovat erittäin tärkeitä. Nyt kaivataan poutaa, koska jatkuvat sateet synnyttävät ns. savipuolimarjoja. Tällöin marjan alapinnalla oleva vesipisara aiheuttaa marjan alapuolen ruskettumisen. Näin marja ei ole enää maultaan ja laadultaan yhtä hyvä kuin ihanteellisissa olosuhteissa kypsynyt.
Ilmaston muutos on lisännyt marjasatojen vuosittaisia vaihteluita. Lumien sulaminen keväällä on aikaistunut ja sen jälkeiset lämpimät jaksot saavat marjat kukkimaan normaalia aikaisemmin. Kukinta- ja kasvuvaiheen hallayöt, tuulet, sateet ja kylmyys kuitenkin heikentävät kukinnan ja kasvun onnistumista ja vähentävät marjasadon määrää. Hyvää hillasatoa on siksi odotettu turhaan pohjoisessa jo lähes vuosikymmenen ajan.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Simo Moisio,
puh. 040-5801186, Luonnosta Lautaselle-hanke.
Lisätietoja valtakunnallisista
marja- ja sienisatoennusteista:
www.metla.fi/tiedotteet