Mustikan poiminnalla kiire - yöhallat pehmentävät marjan
Arktiset Aromit ry
Tiedote
Teollisuus on tähän saakka saanut varastoihinsa metsämustikkaa ennätystahtiin. Itä-Suomessa saatiin mustikasta hyvä sato, mistä on riittänyt marjaa poimittavaksi sekä kotitalouksien että torikaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Jos mustikan ostot jatkuisivat katkeamattomina syyskuun alkuun saakka, saattaisivat koti- ja ulkomaisten poimijoiden mustikan myyntimäärät nousta tänä kesänä kaikkien aikojen ennätykseen.
Pohjois-Suomessa sää kuitenkin viileni jo niin, että esimerkiksi viime yönä oli Kainuussa paikoin hallayö. Nyt onkin myyntimarjastajilla kiire saada marjaa myyntiin ennen kuin yöhallat pehmentävät marjan ja yritykset joutuvat lopettamaan sen ostot. Vaikka teollisuus ei enää pehmentynyttä marjaa pysty käsittelemään, se soveltuu kotitalouksien tarpeisiin esimerkiksi mehumarjaksi.
Miksi teollisuus ostaa mustikat roskaisena?
Moni eteläsuomalainen marjastaja on ihmetellyt sitä, miksi teollisuus ostaa marjat roskaisena. Marjoja yritykset ostavat sekä poimijoiden valmiiksi puhdistamina että roskaisena.
Valmiiksi puhdistettu marja ostetaan torikauppaan ja ammattikeittiöille välitettäväksi. Myös poimija itse voi myydä marjoja suoraan ammattikeittiöille tai myydä niitä toreilla, jos hän on hankkinut torimyyntiluvan sen ylläpitäjältä. Tämä puhdistetun marjan osuus on vajaa kolmannes marjojen kokonaismyyntimäärästä.
Suurin osa myyntiin poimituista marjoista ostetaan roskaisena. Roskaisena ostetun marjan ostotoiminta on viime vuosina laajentunut myös eteläisimpään Suomeen lähinnä ulkomaisten poimijoiden myötä. Roskaisena ostettu marja kuljetetaan sen ostopisteestä saman päivän aikana suuriin pakastamoihin. Näissä se pakastetaan -40 asteessa ja puhdistamisen jälkeen varastoidaan alle -18 asteessa.
Roskaisena pakastettavassa marjassa marjanlehtien merkitys on tärkeää, koska lehdet pitävät marjat erillään toisistaan, eivätkä ne pakastettaessa paakkuunnu. Marjat puhdistetaan teollisuuslaitoksissa talvikaudella koneellisesti. Puhdistuksen yhteydessä värierottelulaitteet ja ilmasuihkut poistavat marjoista kannat, roskat, lehdet, vieraat ja raaát marjat ym. marjoihin kuulumattomat epäpuhtaudet. Tällainen marja tunnetaan teollisuudessa ns. IQF (Individually Quick Frozen) -marjana eli irrallaan pakastettuna marjana.
Teollisuusmarjasta tehdään tuotteita sekä kotimaahan että ulkomaisissa yrityksissä. Kotimaahan marjasta menee noin kolmannes ja vientiin kaksi - kolmasosaa. Parhaina vuosina mustikkaa on viety runsaat neljä miljoonaa kiloa, kuten myös puolukkaa.
Käyttääkö kotimainen teollisuus suomalaista marjaa?
Usein esitetään väitteitä siitä, ettei suomalainen meijeri-, leipomo-, juoma-, lastenruoka- ym. teollisuus ei käytä kotimaista marjaa. Tämä ei pidä paikkaansa metsämarjojen osalta. Mustikka ja puolukka ovat suomalaisissa teollisuuden kuluttajille valmistamissa tuotteissa alkuperältään pääosin kotimaisia.
Vaikka metsämarjat eivät saa poiminta- tai tuotantotukia, ovat ne kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Metsämarjat kiinnostavat paitsi suomalaista elintarviketeollisuutta myös kansainvälistä elintarvike-, lääke- ja ravintolisäteollisuutta ulkomailla. Marjojen terveellisyydestä viime vuosina eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset ovat lisänneet luontomme raaka-aineiden kiinnostavuutta.
Perinteisesti Suomesta on viety mustikkaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, mutta viime vuosina kysyntä on kasvanut rajusti Aasian väestörikkaissa maissa. Näissä elintarviketeollisuuden lisäksi myös lääketeollisuus on lisännyt metsämustikan käyttöään. Suomalaisen mustikan tärkeiksi vientikohteiksi ovat nousseet Kiina, Japani, Etelä-korea ym. Aasian maat. Näissä väestöllä on suuri mielenkiinto terveellisiä elintarvikkeita kohtaan. Suomen luonnossa tehdyt TV-, netti- ja kauppamainokset heijastuvat Suomi-kuvaan positiivisesti paitsi terveellisten elintarvikkeidemme myös maamme matkailun edistämisen kannalta.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit
ry,
puh. 040 - 5801186, Luonnosta Lautaselle -hanke.