Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Baranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.


25.06.2014

Ildikó Hytönen | Arktiset Aromit ry

Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta - ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.

Lasta ei voi pakottaa

Yhdysvaltalaiseen kyselytutkimukseen vastasi 307 esikouluikäisen lapsen vanhempaa sähköisellä lomakkeella. Tutkijaryhmä analysoi vastaukset ja muodosti niiden pohjalta mallin kuvaamaan kasvatuskeinoja, jotka ovat tehottomia lasten kasvistenkäytön lisäämisessä. Voimakkain yhteys löytyi tehottomuuden ja kontrolloivan kasvatuksen väliltä: jos lapsi kieltäytyy syömästä kasviksia, huutaminen ja pöydässä istuttaminen johtavat tutkimuksen mukaan vanhemman epäonnistumiseen. Myös jälkiruoalla palkitseminen lukeutui tehottomiin kontrollointikeinoihin.

Hämäävätkö vanhemmat itseään?

Mielenkiintoista kyllä, toiseksi vahvin yhteys ilmeni tehottomuuden ja vanhemman kokeman kasvatuskeinon helppouden välillä. Vanhemmat, jotka kokivat esimerkiksi lapsen maanittelun tai syyllistämisen vaivattomaksi kasvatuskeinoksi, päätyivät useammin toimimattomiin ratkaisuihin. Vanhemmat siis kokivat nämä kasvatuskeinot helppokäyttöisiksi siitä huolimatta, että ne eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen. Yli-innokkuuteen ei muutenkaan kannata sortua, sillä tutkimuksen mukaan vanhemmat saattavat sokeutua omien toimiensa tehottomuudelle silloin, kun he kokevat kasvattamisen miellyttävänä. 

Lepsumpi suhtautuminen toimii keittiössä

Tutkijat löysivät myös käänteisiä syy-yhteyksiä eli todennäköisesti kasvisten käyttöä lisääviä kasvatuskeinoja. Näitä olivat etenkin lasten ottaminen mukaan kasvisten valintaan sekä rauhallinen suhtautuminen, mikäli lapsi kieltäytyy syömästä kasvista, jota ei ole aiemmin maistanut tai josta on aiemmin pitänyt. Yllättävää kyllä, hyötyä saattaa olla myös siitä, jos vanhemmat tuntevat huolta kasvisten käyttöön liittyvistä riskeistä, kuten ruokamyrkytysten mahdollisuudesta - riskitietoiset vanhemmat turvautuivat tehottomiin kasvatuskeinoihin harvemmin.

Objektiivisuutta peliin

Tutkijat korostavat tietoisuustaitojen merkitystä: jotta perheen ruokakasvatus voisi kehittyä toimivampaan suuntaan, vanhempien täytyy ensiksi tiedostaa nykyisten keinojen sudenkuopat. Tiedostaminen ei kuitenkaan tarkoita lannistumista, vaan yhtä tärkeää on vanhempien usko omiin kasvatuskykyihin. Tutkimuksessa aihetta on tarkoituksella lähestytty epäonnistumisen kautta.

Avainsanat:
kyselytutkimukset  syömisen psykologia  kasvikset  kasvatus 



« Takaisin