Marjojen polyfenolit imeytyvät vaihtelevasti, mutta vaikuttavia aineita ja vaikutusmekanismeja vielä tarkennettava

Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.

13.08.2014

Ildikó Hytönen | Arktiset Aromit ry  

British Journal of Nutrition -lehdessä vuonna 2010 julkaistu katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.

Tehokkaankin yhdisteen vaikutus terveyteen riippuu sen imeytymisestä 

Katsauksessa käydään alussa läpi erilaisten marjojen sisältämiä fenolisia yhdisteitä. Vastaavaa tietoa löytyy myös suomalaisesta näkökulmasta

Varsinaisen koostumuksen sijaan pääpaino on kuitenkin yhdisteiden imeytymisessä ja biologisessa käytettävyydessä eli ns. bioavailabiliteetissa. Käytettävyyden tutkiminen on olennaista, sillä teoriassa hyödyllinen yhdiste ei välttämättä ihmiselimistössä pääse vaikuttamaan toivotulla tavalla. Toisaalta jokin vähemmän tehokas yhdiste voi imeytyä paremmin, jolloin siitä on verraten enemmän terveydellistä hyötyä.

Mustikkassakin esiintyvät antosyaanit eivät muihin polyfenoleihin verrattuna muutu aineenvaihdunnan myötä eri yhdisteiksi samassa määrin. Toisaalta esimerkiksi metsämustikan eri antosyaanien jäljittäminen verestä tai virtsasta on haastavaa, sillä metsämustikassa on niin monia eri antosyaaneja. Antosyaanien muoto ei myöskään pysy samana happamissa olosuhteissa, vaan pH:n laskiessa yhdisteen muoto hieman muuttuu. Tällä saattaa olla vaikutusta ruoansulatuksen happamissa oloissa.     

Aterian muut osat vaikuttavat imeytymiseen – viljojen fytaateista saattaa poikkeuksellisesti olla jopa hyötyä 

Marjat nautitaan usein osana ateriaa, jolloin muilla ruoasta saatavilla aineilla on vaikutusta myös marjojen polyfenolien imeytymiseen. Esimerkiksi usein haitallisena pidetyt viljojen fytaatit, jotka haittaavat monien kivennäisaineiden imeytymistä, saattavatkin yllättäen parantaa mustaherukan antosyaanien imeytymistä sekä eläimillä että ihmisellä. Vaikutus ilmeisesti johtuu siitä, että fytaatit hidastavat ruoan etenemistä ruoansulatuskanavalle ja antosyaaneille jää enemmän aikaa imeytyä. Myös rasvat hidastavat ruoan läpikulkua, ja vastaavasti mansikan polyfenolit poistuivat elimistöstä hieman hitaammin, kun mansikat nautittiin kerman kanssa. Käytännön hyötyjä vertailtaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon muutosten muut terveysvaikutukset, kuten maitorasvaa sisältävien tuotteiden käytön vaikutus veren rasva-arvoihin. Maito saattaa myös itsessään heikentää tiettyjen polyfenolien imeytymistä. Marjojen sijaan asiaa on tutkittu etenkin kaakaolla, jonka flavanolien imeytymiseen maito on vaikuttanut heikentävästi niissä tutkimuksissa, joissa on käytetty tavallisesta ruokakaupasta saatavaa kaakaojauhetta. Tutkimuskäyttöön tarkoitetut voimakkaammat kaakaojauheet eivät ole kärsineet maidon käytöstä.

Polyfenolien pitoisuuksia kudoksissa mitattu lähinnä eläimillä, terveysvaikutuksista lupaavaa näyttöä myös ihmisellä 

Kun on tutkittu marjojen polyfenolien pääsyä eri kudoksiin, tulokset ovat usein olleet ristiriitaisia. Varsinkin tavanomaiset annokset, joita ihmisen olisi mahdollista saada ruoasta, ovat nostaneet elimistön sisäisiä pitoisuuksia vaihtelevalla menestyksellä. Polyfenoleilla on arveltu olevan vaikutuksia mm. aivojen toimintaan, mutta välttämättä yhdisteet eivät pääse merkittävässä määrin veri–aivoesteen läpi aivojen verenkiertoon. Käytännön tulkintaa vaikeuttaa, että suuri osa tutkimuksista on tehty eläimillä. Pitoisuuksien mittaaminen ihmisen kudoksista on ymmärrettävästikin hankalampaa.  

Vaikutuksia elimistössä tutkijat käyvät läpi niin eläin- kuin ihmistutkimustenkin osalta. Ihmisillä tutkimuksia on tehty moniin eri sairauksiin liittyen, mutta tutkittavia yhdisteitä ei ole eritelty kovin tarkasti. Onkin vaikea päätellä, aiheutuvatko havaitut terveysvaikutukset jostakin tietystä yhdisteestä. Eniten on tutkittu marjojen vaikutusta oksidatiiviseen stressiin, kun taas uudempi tutkimussuunta tarkastelee vaikutusta matala-asteiseen tulehdukseen. Antosyaaneista voisi olla apua etenkin verisuonten terveyden kannalta, kun taas karpalomehu oli tämän katsauksen julkaisuun mennessä todettu arvovaltaisessa amerikkalaisessa Cochrane-katsauksessa mahdollisesti hyödylliseksi toistuvien virtsatietulehdusten torjujaksi.  

Tutkijat pitävät tärkeänä, että vaikuttavia yhdisteitä ja niide vaikutusmekanismeja edelleen tarkennetaan. Samaan näkemykseen ovat yhtyneet monet muutkin tutkijat, mutta tarkat vaikutusmekanismit eivät edelleenkään ole tiedossa. Yllättävää se ei ole, sillä tutkijoiden työn haastavuutta lisää fenolisten yhdisteiden laaja kirjo, eri yhdisteiden vaihteleva imeytyminen ja yhdisteiden muuntuminen aineenvaihdunnassa. 

Avainsanat:
aivot  kontrolloidut satunnaistutkimukset  eläinkokeet  solumallit  imeytyminen  käsittely  fenoliset yhdisteet 



« Takaisin