Marjat osaksi terveellistä ruokavaliota jo pienestä pitäen

Tapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.

04.12.2014

Tausta

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on yleisimmin raportoitu syy akuuttiin korvatulehdukseen (28-55 % sairastumisista). Suurella osalla lapsista tätä bakteeria esiintyy myös oireettomasti.  Päiväkodeissa pneumokokki tarttuu lapsesta toiseen, ja lapset tartuttavat sen helposti myös omiin perheenjäseniinsä.

Nielun bakteerit altistuvat eri sokeriolosuhteille nautitun ruokavalion mukaan. Tässä tutkimuksessa oletuksena oli, että lasten ruokavalion ominaisuudet, kuten runsas sokerin määrä, saattavat vaikuttaa tautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen ja voivat siten lisätä korvatulehdusriskiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mahdollisia yhteyksiä pneumokokkien esiintymisen ja ruokavalion välillä päiväkotilapsilla huomioiden kunkin lapsen sairastamat korvatulehdukset ja sen tunnetut riskitekijät.

Menetelmät

Lapset rekrytoitiin 57 päiväkodista Oulussa vuonna 2010. Tietoa jaettiin päiväkotien kautta 4142 lapsen vanhemmalle, ja asianmukaisesti täytetty ruokavalio-kyselylomake ja nielunäyte saatiin 1006 lapselta. Nielunäytteistä tutkittiin seuraavien taudinaiheuttaja-bakteereiden esiintymistä: S. pneumoniae, Haemophilus influenzae, Moraxella catarrhalis, Staphylococcus aureus ja Streptococcus pyogenes.

Vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen, jossa selvitettiin lapsen käyttämät ruoat ja juomat edellisen kuukauden ajalta. 65 elintarvikkeen käyttötiheydet arvioitiin seitsemän pisteen asteikolla, arvioiden ne väille ei koskaan - kahdesti päivässä tai useammin. Näistä muodostettiin 25 elintarvikkeen ryhmät ja ne jaettiin edelleen seuraavasti yhdeksään ryhmään:

  1. Makeiset: makeat maitotuotteet, makeat juomat, kevytjuomat, makeiset ja suklaa, suolaiset välipalat, pikaruoka, makkarat.
  2. Liha: liha, siipikarja, kala, makkara, munat
  3. Leipä: leipä, juusto, makkara, kasvimargariini ja öljy
  4. Hedelmä: hedelmät ja marjat, vihannekset, kevytjuomat, hillo ja hunaja
  5. Viljatuotteet: makeat viljatuotteet, aamiaismurot, makeat maitotuotteet, makeat juomat
  6. Keksit: makeat leivonnaiset ja keksit, hillo ja hunaja, makeiset ja suklaa, makeat juomat
  7. Voi: voi
  8. Kotiruoka: perunat, puuro, makeat marjahillot, liha, kevytjuomat
  9. Makaroni: makaroni ja riisi, siipikarja, makeat marjahillot, sokeriset marjamehut

Toisella kyselyllä kerättiin tietoja lapsen sairaushistoriasta (lääkärin diagnosoimat korvatulehdukset) sekä tunnettuja korvatulehduksen riskitekijöitä (ikä, sukupuoli, sisarusten määrä, vanhempien koulutustaso, tupakansavulle altistumisen, imetys- ja rokotustausta). Lisäksi vanhemmilta kysyttiin tietoja lapsen karieksesta, koska ruokavalion tiedetään vaikuttavan sen riskin. Lapsen paino ja pituus merkittiin viimeisen neuvolamittauksen mukaan.

Tulokset ja tulosten tarkastelu

Lapset käyttivät yleisesti elintarvikkeita, jotka sisälsivät suuria määriä lisättyä sokeria, yleisimpiä olivat maustettu jogurtti, makeutetut hedelmäjuomat ja makeat leivonnaiset. Noin 30 % lapsista söi sokerista jogurttia päivittäin ja 10 % joi makeutettuja juomia vähintään kahdesti viikossa. Hedelmiä ja marjoja käytti päivittäin 20 % lapsista. Noin 3 % lapsista oli ylipainoisia.

Pneumokokki esiintyi yhteensä 246 lapsen näytteessä (24,5 %). Makeiden leivonnaisten ​​ja hillojen runsaaseen käyttöön liittyi lisääntynyt pneumokokkien esiintymisriski.

Suurimmalla osalla lapsista oli ollut vähintään yksi korvatulehdusjakso ja lähes 30 % oli kärsinyt yli viisi sairastamisjaksoa. Usein hedelmiä ja marjoja käyttävien ryhmällä havaittiin yhteys pienempään akuuttiin korvatulehdusriskiin.

Pikaruokaa, makeita ja suolaisia välipaloja runsaasti käyttävien ryhmään liittyi lisääntynyt kariesriski. Samoin kariesriski oli myös runsaasti makeita viljatuotteita ja sokeria sisältäviä maitotuotteita käyttävien ryhmässä. Ruokailutottumusten ja muiden bakteerien esiintymisen välillä havaittiin myös yhteyksiä.

Tutkimuksen mukaan lasten ruokavalio liittyi pneumokokkien ja korvatulehdusten esiintymiseen. Korvatulehduksen tunnettuja riskitekijöitä ovat lapsen tutin käyttö ja äidin tupakointi. Toisaalta imetyksellä on havaittu suojaavaa vaikutusta. Tutkitut lapset olivat päivähoidossa, mikä on sinänsä hyvin dokumentoitu korvatulehduksen riskitekijä. Tulokset viittaavat siihen, että ruokavalio voisi olla yksi riskitekijä, jota muuttamalla terveellisemmäksi pystytään vähentämään korvatulehduksiin sairastumista.

Ruokavaliotekijät liittyivät myös selvästi kariesriskiin. Suun kariesta aiheuttavat streptokokit pystyvät nopeasti hyödyntämään sokeria, mutta sekä karies että korvatulehdukset vähenevät, jos bakteereille ei-käyttökelpoinen ksylitoli, kuuluu säännöllisesti ruokavalioon.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lisääntynyt hedelmien ja marjojen käyttö saattaa suojata korvatulehduksilta. Usein hedelmiä ja marjoja nauttivien ryhmä käytti vähän makeisia, sokeroituja viljatuotteita ja makeita leivonnaisia, jotka liittyvät lisääntyneeseen pneumokokin esiintymisriskiin. Lisäämällä hedelmien ja marjojen käyttöä voidaan korvata muiden sokeripitoisten ruokien käyttöä ruokavaliossa. On siis mahdollista, että tuloksissa näkyy toisaalta hedelmien ja marjojen suojaava vaikutus, ja toisaalta pienempi käyttö sellaisten ruokien osalta, joka liittyy lisääntynyt riski pneumokokkien saamiseen.

Tutkimuksen pääoletus oli, että ruokavalion tekijät voivat vaikuttaa pneumokokkien esiintymiseen. Lisäksi selvitettiin muiden nenänielun bakteereiden yhteyksiä ruokavalioon. Hedelmien ja marjojen runsas käyttö liittyi pienentyneeseen S. aureus -bakteerin esiintymiseen. Lisäksi ryhmä, jossa käytettiin paljon keksejä ja makeita leivonnaisia, liittyi M. catarrhalis -bakteerin esiintymiseen.

Melko alhainen osallistumisaste (24 %) saattaa vaikeuttaa tämän tutkimuksen tulosten yleistystä. Äidin koulutustaso tässä potilasryhmässä oli korkea, sillä yli 70 % äideistä oli korkeakoulututkinto, kun heitä keskimäärin on tässä ikäryhmässä 42 %. On myös huomattava, että edellisten Suomen väestötutkimusten mukaan vanhempien korkea koulutustaso on yhteydessä lasten terveellisempään ruokavalioon. Pneumokokkirokotus otettiin mukaan Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2010. Tässä tutkimuksessa vain kuusi prosenttia potilaista oli saanut rokotuksen. Pneumokokkirokotteella on ollut vain vähäinen vaikutus pneumokokkien ja korvatulehdusten estämiseen, koska rokotteessa olevan pneumokokin tilalle on kehittynyt toisia muunnoksia tästä bakteerista, joille rokote ei anna suojaa.

Lasten käyttämien tuoreiden kasvisten, hedelmien, marjojen, kalan, maidon ja kasviöljyjen määrää pidetään yleensä liian pienenä monissa maissa, kun taas sokeri- ja suolapitoisten elintarvikkeiden käyttömäärä on suositeltua korkeampi. Lapsen ruokavalion laatu alkaa yleensä heikentyä yhden ikävuoden jälkeen, kun lapsi alkaa osallistua perheen yhteisille aterioille. Terveellinen ruokavalio voi suojata lapsia ​​lukuisilta terveysongelmilta, kuten ylipainolta ja hammassairauksilta. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat seuraamaan terveyttä edistäviä ravitsemussuosituksia jo pienestä pitäen.

Päätelmät

Ruokavalio liittyi pneumokokkien ja korvatulehdusten esiintymisriskiin. Ruokavalion muutoksilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa korvatulehduksen esiintymisriskiin.

Tiivistelmän laatija: Arktiset Aromit ry.

Avainsanat:
terveellinen ruokavalio  lapset  marjat  korvatulehdukset 



« Takaisin