Tutkimukset

Sienisatojen ennustaminen Itä-Suomen kuusimetsissä

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.

Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.

Menetelmät

Tutkimuksen sieni-inventoinnit suoritettiin vuosina 2010-2014 näytealoilla, jotka sijaitsivat Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kuusimetsissä. Näytealoja oli yhteensä 56, ja yhden näytealan pinta-ala oli 400 m². Jokaiselta näytealalta mitattiin seuraavat muuttujat: puuston pohjapinta-ala (m²/ha), runkojen lukumäärä/ha/puulaji, puiden mediaaniläpimitta ja -korkeus, puuston ikä, metsätyyppi ja edellisestä hakkuusta kulunut aika. Mahdollisen harvennuksen jälkeen samat mittaukset toistettiin, ja lisäksi selvitettiin kantojen lukumäärä ja keskimääräinen läpimitta. Osa näytealoista harvennettiin jo ennen inventointia, osassa suoritettiin harvennus tai avohakkuu tutkimusjakson aikana, ja osassa ei tehty lainkaan hakkuita. Tutkimuksessa käytetyt ilmastomuuttujat perustuivat Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien mittauksiin.

Näytealoilta inventoitiin lähes kaikki kauppasienilajit vuosina 2010-2014. Näytealoilla käytiin kerran viikossa heinäkuusta alkaen ensimmäisiin pakkasiin asti. Sienten itiöemät kerättiin ja laskettiin, ja itiöemien lukumäärä muunnettiin tuorepainoiksi. Puuston ja ilmaston muuttujia käytettiin ennustajina vuosittaisten sienisatojen mallinnuksessa. Epälineaarista sekamallia (NLMM) käytettiin analysoimaan vuosien ja näytealojen välistä vaihtelua sienisadoissa.

Tulokset

Tuloksien perusteella parhaat herkkutattisadot saatiin ennen metsän ensimmäistä harvennushakkuuta, 25-30 vuoden ikäisistä metsistä, joissa puuston pohjapinta-ala oli 25 m²/ha. Rouskuilla ja muilla kauppasienillä huippusadot saatiin hieman myöhemmässä vaiheessa, 30-35 vuoden ikäisistä metsistä, joissa puuston pohjapinta-ala oli 30 m²/ha. Mallinnuksen perusteella lämmin heinäkuu ja sateinen elokuu paransivat sienisatoa. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että harvennushakkuut kasvattavat sienisatoa mahdollisesti suurentuneen puuntuotannon kautta. Tässä tutkimuksessa ainoastaan herkkutattisadot kasvoivat harvennushakkuiden jälkeen.

Keskimääräiselle ja hyvälle sienimetsälle laskettiin puusta ja sienistä saatavan nettotulon nykyarvot (net present value, NPV). Hyvillä sienimailla sienten osuus nettotuloista koko metsän kiertoajan aikana oli 25 %. Tutkimuksessa havaittiin, että herkkutatin ja puutavaran tuotto eivät kilpaile keskenään, joten näiden kahden tuotteen yhteistuotanto on mahdollinen vaihtoehto ainakin Itä-Suomen kuusimetsissä. Koska herkkutatilla on jo valmiit markkinat, sienten keräys voisi luoda helposti lisätuloa alueen metsänomistajille. Hyvässä herkkutattimetsässä on mahdollista saavuttaa sienikaupan avulla jopa 10 %:n lisäys puutuotannon nettotuloihin.

Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela(at)arktisetaromit.fi
+358 40 164 6177