Metsämarjojen vienti ylsi uuteen ennätykseen
Metsämarjojen vienti ylsi uuteen ennätykseen
Metsämarjoja vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna 12,4 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli 29,2 miljoonaa euroa. Metsämarjojen vienti on tällä vuosikymmenellä ollut kasvussa. Tullitilastoista saa selville pakastettujen ja tuoreitten marjojen viennin määrät. Marjojen osuutta pidemmälle jalostetuissa elintarvikkeissa ei pystytä tullitilastoista eriyttämään. Marjoista tehtyjen elintarvikkeiden ja arvoaineiden viennin kehitystä Arktiset Aromit ry pyrkii kartoittamaan osana tänä vuonna käynnistynyttä hanketta.
Puolukkaa vietiin jäädytettynä noin 5,5 miljoonaa kiloa arvoltaan 10,7 miljoonaa euroa. Viennin kohdemaista Ruotsi on ohittanut perinteisesti ykkössijaa pitäneen Saksan. Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa vietiin yli 3,5 miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä runsaaseen 1,1 miljoonaan kiloon. Kolmanneksi tärkein vientimaa puolukalle oli Itävalta runsaan 0,6 miljoonan kilon ja 1,4 miljoonan euron osuudella. Pakastettua puolukkaa viedään kahteenkymmeneen eri maahan.
Tuoreena puolukkaa vietiin yli 1,6 miljoonaa arvoltaan 2,5 miljoonaa euroa. Tuoretta puolukkaa vietiin Ruotsiin 1,6 miljoonaa kiloa ja jonkin verran Norjaan. Ruotsin osuus puolukan vientimaana on noussut rajusti 2000 -luvulla. Marja menee osaksi ruotsalaiselle teollisuudelle jalostettavaksi, ja ruotsalaisyritykset hoitavat lopputuotteiden viennin maailman eri maihin. Esimerkiksi IKEA:n tavaratalot käyttävät ja myyvät globaalisti paljon puolukkahilloa ja puolukkatuotteita.
Pakastettua mustikkaa vietiin 5,2 miljoonaa kiloa, 15,2 miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa oli Kiina. Sinne mustikasta päätyi 2,3 miljoonaa kiloa, arvoltaan noin kahdeksan miljoonaa euroa. Ruotsi on noussut myös pakastetun mustikan viennissä toiselle sijalle. Sinne mustikkaa vietiin 2,7 miljoonaa kiloa lähes 6,5 miljoonan euron arvosta. Pakastetun mustikan viennissä Puola oli noussut kolmannelle sijalle, Japanin pudottua vientimaana neljänneksi. Mustikan vientimaita oli kymmenkunta. Tuoreena mustikkaa vietiin pääosin Ruotsiin yli 0,4 miljoona kiloa 0,8 miljoonan euron arvosta.
Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Osittain tässä on onnistuttu ja saatu vientiin uusia tuotteita, kuten marjajauheet, kuivatut marjat, marjasiemenöljyt, kosmetiikkatuotteet, glögit, liköörit jne. Metsämarjojen vienti jalostamattomana on kuitenkin lisääntynyt erityisesti Ruotsiin. Sieltä osa marjoista päätyy pidemmälle jalostettuina tuotteina kansainvälisille markkinoille. Ruotsissa valtion kuljetustuet ovat Suomea korkeammat. Tämä lienee osasyy suomalaisen raaka-aineen päätymiseen jalostettavaksi sinne.
Tuotekehitykseen ja markkinointiin on Suomessa panostettava. FINPRO onkin saanut rahoitusta elintarvikevientiohjelmaan, jossa myös marjoja vievät yritykset ovat mukana. Vielä enemmän olisi tuettava tuotekehitystä. Tuotekehityksen avulla marjoista ja prosessoinnin sivuvirroista voidaan eristää arvoaineita, joiden viennistä saadaan korkea hinta. Esimerkiksi Kiinaan voidaan lisätä myös kuluttajatuotteiden vientiä ja saada siten lisää jalostusarvoa ja työtä Suomeen.
Teksti: Simo Moisio, puh. 040-5801186, Arktiset Aromit ry