Koko Suomi Sienestää -kampanjalla vauhditetaan metsäsienten talteenottoa
Sienisato on tänä vuonna erityisen runsas. Viime päivinä on Arktiset Aromit ry:n vuoden sieneksi valitsema herkkutattikin alkanut tuottaa uutta satoa, rouskujen, haperoiden, kantarellien ym. sienten lisäksi.
Arktiset Aromit ry:n kaksivuotisen Hyvinvointia Luonnosta -hanke toteuttaa tänä syksynä Koko Suomi Sienestää -kampanjan yhteistyössä marttojen kanssa. Kampanjassa martat järjestävät neuvontatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tilaisuuksiin martat kokoavat esille tavallisimpia sieniä ja jakavat hankkeen painamaa Suupaloja seitsemästä sienestä -esitettä tapahtumien kävijöille.
Kampanjan esitteessä on ohjeita metsäsienten käsittelyyn, ruoanvalmistukseen ja säilöntään. Esiteltävät sienet ovat herkkutatti, karvarousku, kangasrousku, kangashapero, kantarelli, lampaankääpä ja suppilovahvero. Näistä kaikista martat ovat ideoineet esitteeseen myös ruokaohjeet. Säilöntäohjeita esitteessä on kuivaamisesta, suolaamisesta, pakastamisesta ja marinoinnista.
Herkkutatti on vuoden sieni
Arktiset Aromit ry on valinnut herkkutatin vuoden sieneksi. Sitä löytyy runsaasti luonnosta tällä hetkellä ainakin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Suomesta herkkutattia viedään Italiaan ja muualle Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Viime vuosina herkkutatin käyttö on lisääntynyt myös kotimaassa.
Herkkutatti suosii kasvualueenaan tuoreita havu- ja lehtimetsiä, erityisesti kuusikoita. Metsän valoisat reunat ja polkujen varret ovat parhaita kasvupaikkoja. Tummanruskealakkinen männynherkkutatti puolestaan viihtyy mäntykankailla.
Herkkutatin satokausi vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna sen ensisato nousi Etelä- ja Keski-Suomessa jo alkukesästä. Pohjois-Suomessa herkkutattisato sen sijaan alkoi vasta viime viikolla.
Myyntipoimija voi hyvän paikan löytäessään saada sientä päivässä talteen runsaasti ja ansaita hyvät tattirahat. Herkkutatti pilaantuu luonnossa nopeasti, erityisesti lämpiminä ja sateisina kesinä. Siksi herkkutatit kannattaa poimia nuorina, jolloin toukat eivät ehdi vallata sientä.
Herkkutatin proteiinipitoisuus on samaa luokkaa herneen kanssa. Tatit sisältävät myös B-ryhmän vitamiineja sekä D-vitamiinia. Kivennäis- ja hivenaineista herkkutatissa on merkittäviä määriä kaliumia, sinkkiä ja seleeniä.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Hyvinvointia Luonnosta
-hanke
Simo Moisio , puh. 040-5801186 ,
Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto, puh.
050-5118116