Uuselintarvikeasetus säätelee villikasvien käyttöä elintarvikeyrityksissä ja ammattikeittiöissä

15.12.2016

Julkisia keittiöitä kannustetaan tarjoamaan paikallista ja sesonkien mukaista ruokaa. Villiruokainnostuksen kasvaessa on viranomaisia mietityttänyt luonnontuot-teiden turvallinen käyttö muun muassa ammattikeittiöissä ja ravintoloissa. Metsämarjojen ja -sienten lisäksi elintarvikkeissa käytetään yhä enemmän myös luonnonkasveja.

EU:n uuselintarvikeasetuksen (2283/2015) tavoitteena on turvata kuluttajien terveyttä. Merkittävässä määrin ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa eli 15.5.1997 EU-alueella käytetyt elintarvikkeet voidaan käyttöhistoriansa perusteella katsoa turvallisiksi ja luokitella "ei-uuselintarvikkeiksi" (NOT NF, not novelfood). Uuselintarvikkeet puolestaan ovat - nimensä mukaisesti - uusia, vuoden 1997 jälkeen elintarvikemarkkinoille tulleita tai tulevia tuotteita. Osalla syötävistä villikasveista on olemassa todennettua käyttöhistoriaa perinteisenä ihmisravintona, osalla taas ei.

Luonnonkasvien turvallisen käytön edistämiseksi Evira laati  vuonna 2014 listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ja niille sallituista käyttötavoista. Eviran alle 40 kasvin luettelo oli liian suppea sekä lajivalikoimansa että etenkin hyväksyttyjen käyttötapojen puolesta. Esimerkiksi mustaherukan lehdet eivät olleet mukana elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen listalla huolimatta siitä, että niitä tiedettiin perinteisesti käytetyn ihmisravintona. Tarpeellinen käyttöhistoriatieto puuttui viranomaisilta.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) koottiin ja toimitettiin vuoden 2016 aikana Eviralle kasvinosakohtaista aineistoa sekä kotimaisen käyttöhistoriatiedon että muiden maiden kasvilistausten osalta. Viranomaisille toimitetun aineiston perusteella Evira täydensi kasviluetteloaan syyskuun lopussa lisäämällä siihen 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville/kasvinosalle. Tehtävää hyväksyttyjen kasvilajien ja käyttötapojen laajentamiseksi on jäljellä vielä runsaasti. Lisätietoa villikasvien käyttöhistoriasta voidaan toimittaa Eviralle joustavasti jatkossakin.

Elintarvikekäytössä sallittuja ovat muun muassa voikukkien maanpäälliset osat ja juuret, niittysuolaheinän ja maahumalan maanpäälliset osat, vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen, kuusen kerkät, nokkosen versot ja lehdet, maitohorsman versot, ruiskaunokin kukat, mustaherukan lehdet ja marjat sekä pettu. Lisäksi useille kasveille on sallittu kansallinen pienimuotoinen käyttö eli yrttitee-, mauste- ja/tai annoskoristekäyttö. Lisätietoa luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä on Eviran sivuilla: www.evira.fi

Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset -selvitystyöstä tietoa Lapin AMKin www-sivuilla.

Seija Niemi, puh. 040 181 3296, seija.niemi@lapinamk.fi

Johanna Kinnunen, puh. 040 646 2474, johanna.kinnunen@lapinamk.fi


« Takaisin