Hakutulokset sanalle: fenoliset yhdisteet


Järjestä: viitteen mukaan | ajan mukaan

Marjaperäisten polyfenoleiden ja happojen vaikutus salmonellaan

Alakomi HL, Puupponen-Pimiä R, Aura AM, Helander IM, Nohynek L, Oksman-Caldentey KM, Saarela M. Weakening of salmonella with selected microbial metabolites of berry-derived phenolic compounds and organic acids. J Agric Food Chem. 2007;16;55(10):3905-12.

01.01.2007



» Lue lisää

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

06.08.2014

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

» Lue lisää

Marjojen polyfenolit imeytyvät vaihtelevasti, mutta vaikuttavia aineita ja vaikutusmekanismeja vielä tarkennettava

Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.

13.08.2014

Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.

» Lue lisää

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.

04.08.2014


Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

» Lue lisää

Kversetiinin imeytyminen marjoista ja ruoasta

Erlund I, Freese R, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G. Bioavailability of quercetin from berries and the diet. Nutr Cancer. 2006;54(1):13-7.

01.01.2006



» Lue lisää

Mustaherukan, puolukan ja mustikan kulutus kasvattaa seerumin kversetiinipitoisuutta

Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.

01.02.2003



» Lue lisää

Ravinnon polyfenolien vaikutus hiilihydraattien aineenvaihduntaan

Hanhineva K, Törrönen R, Bondia-Pons I, Pekkinen J, Kolehmainen M, Mykkänen H, Poutanen K. Impact of dietary polyphenols on carbohydrate metabolism. Int J Mol Sci 2010Mar 31;11(4):1365-402.

31.03.2010



» Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

01.04.2007

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

» Lue lisää

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

14.08.2009

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

» Lue lisää

Fenolisten yhdisteiden tunnistus puolukan ja metsämustikan lehdistä

Hokkanen J, Mattila S, Jaakola L, Pirttilä AM, Tolonen A. Identification of Phenolic Compounds from Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.), Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and Hybrid Bilberry (Vaccinium x intermedium Ruthe L.) Leaves. J Agric Food

29.09.2009



» Lue lisää

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Howell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.

01.06.2007


Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.

» Lue lisää

Elintarvikkeiden lignaanit terveyttä edistävinä yhdisteinä

J.-M. Pihlava, MTT Agrifood Research Finland. Lignans in Foods as Health Promoting Compounds. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.

02.09.2005



» Lue lisää

Metsämustikan antosyaanisynteesin geneettinen säätely suhteessa muihin polyfenoleihin

Jaakola L, Määttä K, Pirttilä AM, Törrönen R, Kärenlampi S, Hohtola A. Expression of genes involved in anthocyanin biosynthesis in relation to anthocyanin, proanthocyanidin, and flavonol levels during bilberry fruit development. Plant Physiol 2002 Oct;130

01.10.2002



» Lue lisää

Metsämustikan analyysimenetelmät ja fenolisten yhdisteiden analysointi

Jaakola L, Riihinen K, Häggman H, Hohtola A. Methods Mol Biol. Bilberry in vitro protocols and analyses of phenolic compounds. 2009;547:71–80.

01.01.2009



» Lue lisää

Marjojen tulehdusta lievittävä vaikutus voi auttaa ehkäisemään kroonisia kansansairauksia

Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.

17.07.2014


Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.

» Lue lisää

Antosyaanipitoisuudet Suomessa kasvavassa variksenmarjassa

Koskela AK, Anttonen MJ, Soininen TH, Saviranta NM, Auriola S, Julkunen-Tiitto R, Karjalainen RO. Variation in the anthocyanin concentration of wild populations of crowberries (Empetrum nigrum L subsp. hermaphroditum). J Agric Food Chem 2010;58:12286-12291.

08.12.2010



» Lue lisää

Fenoliset yhdisteet puolukassa ja karpalossa sekä niiden terveysvaikutukset

Kylli P, Nohynek L, Puupponen-Pimia R, Westerlund-Wikstrom B, Leppanen T, Welling J, Moilanen E, Heinonen M. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) and European cranberry (Vaccinium microcarpon) proanthocyanidins: isolation, identification, and bioactivities. J Agric Food Chem 2011;59:3373-3384.

13.04.2011



» Lue lisää

Kotimaisten marjojen fenoliset yhdisteet ja niiden antioksidatiivinen aktiivisuus

Kähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.

01.01.2001

Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.

» Lue lisää

Pienten tyrnimarja-annosten vaikutus veren kolesteroli-, triglyseridi- ja flavonolitasoihin terveillä aikuisilla

Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.

01.03.2009

Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.

» Lue lisää

Tyrnin ja puolukan flavonoliglykosidit ihmiselimistön hyödynnettävissä

Lehtonen HM, Lehtinen O, Suomela JP, Viitanen M, Kallio H. Flavonol glycosides of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides ssp. sinensis) and lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) are bioavailable in humans and monoglucuronidated for excretion. J Agric Food Chem. 2010 Jan 13;58(1):620-7.

13.01.2010



» Lue lisää

Fermentointi ja kuivafraktiointi lisäävät lakan bioaktiivisuutta

Lähde: Puupponen-Pimiä, R., Nohynek, L., Juvonen, R., Kössö, T., Truchado, P., Westerlund-Wikström, B., Leppänen, T., Moilanen, E. & Oksman-Caldentey, K-M (2016): Fermentation and dry fractionation increase bioactivity of cloudberry (Rubus chamaemorus). Food Chemistry 197: 950–958.

22.03.2016

Mikrobien avulla tapahtuvaa fermentaatiota (käymistä) käytetään paljon kasviperäisen materiaalin käsittelyssä, sillä se parantaa ruuan koostumusta, makua, bioaktiivisuutta ja säilymisaikaa. Mikrobiavusteinen fermentointi on lupaava keino muuntaa fenolisia yhdisteitä ja siten parantaa marjatuotteiden bioaktiivisuutta. Aikaisemmin on havaittu, että puolukan fermentointi Hanseniaspara uvarum -hiivasienen kanssa lisäsi luontaisen säilöntäaineen, bentsoehapon, määrää. Lakka sisältää suuria määriä ellagihappoja ja ellagitanniineja, joilla on aikaisempien tutkimuksien perusteella merkittävä rooli sairauksien ehkäisyssä. Ellagitanniinit näyttäisivät muun muassa vaikuttavan suotuisasti aivojen toimintaan, hidastavan Altzheimerin taudin kehitystä, ehkäisevän vatsan tulehduksia ja vähentävän mikrobien kasvua.

» Lue lisää

Antosyaanipitoisuuden vaihtelu suomalaisessa metsämustikassa

Lätti, AK, Riihinen KR, Kainulainen, PS. Analysis of anthocyanin variation in wild populations of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190–196.

01.01.2008



» Lue lisää

Metsämustikalla suojavaikutusta tiettyihin silmän hermosoluihin

Matsunaga N, Imai S, Inokuchi Y, Shimazawa M, Yokota S, Araki Y, Hara H. Bilberry and its main constituents have neuroprotective effects against retinal neuronal damage in vitro and in vivo. Mol Nutr Food Res. 2009 Jul;53(7):869–77.

01.07.2009



» Lue lisää

Antosyaaninen metabolia fenolisiksi hapoiksi ihmiselimistössä

Nurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.

20.02.2009

Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.

» Lue lisää

Polyfenoleiden saanti ruoasta suomalaisessa aikuisväestössä

Ovaskainen ML, Törrönen R, Koponen JM, Sinkko H, Hellström J, Reinivuo H, Mattila P. Dietary intake and major food sources of polyphenols in Finnish adults. J Nutr. 2008 Mar;138(3):562-6.

01.03.2008



» Lue lisää

Ellagitanniineja sisältävien marjojen vaikutukset saattavat riippua suoliston bakteerikannasta

Puupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m

01.07.2013



» Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden vaikutus ihmisen suolistopatogeeneihin

Puupponen-Pimiä R, Nohynek L. Alakomi H-L ja Oksman-Caldentey K-M. 2005. The action of berry phenolics against human intestinal pathogens. BioFactors 23: 243–251.

01.01.2005



» Lue lisää

Mustikan ja pensasmustikan fenoliset yhdisteet kasvin eri osissa

Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.

05.02.2008

Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.

» Lue lisää

Kasvien polyfenolien antioksidanttivaikutus

Salminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.

03.04.2009



» Lue lisää

Tanniinit ruoassa ja elimistössä

Serrano J, Puupponen-Pimiä R, Dauer A, Aura AM, Saura-Calixto F. Tannins: current knowledge of food sources, intake, bioavailability and biological effects. Mol Nutr Food Res. 2009 Sep;53 Suppl 2:S310-29.

01.09.2009



» Lue lisää

Marjafenolien vaikutus proteiinien hapettumiseen ja proteiinien ja rasvojen interaktioihin

Viljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.

01.01.2005



» Lue lisää

Kuumennuksen vaikutus mustikan antosyaani- ja antosyanidipitoisuuteen sekä antioksidanttiaktiivisuuteen

Yue X ja Xu Z. Changes of anthocyanins, anthocyanidins and antioxidant activity in bilberry extract during dry heating. J Food Sci. 2008;73: 494-499.

01.01.2008

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.

» Lue lisää
« Takaisin