Lakka

Rubus chamaemorus

Tuntomerkit:
Suolla kasvavalla marjalla on monta nimeä: lakka, hilla, valokki ja suomuurain. Lakka on monivuotinen, 10–25 cm korkea, kaksilehtinen ja yksikukkainen ruoho, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia ja munuaismaisia. Kasvi on kaksikotinen eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri yksilöissä.  Kukka muodostuu viidestä valkoisesta terälehdestä ja kukinta-aikaa on kesäkuu. Hedelmä käy kasvun aikana läpi monta värimuutosta: aluksi marja on vihertävän keltainen, sitten punainen ja kypsänä keltainen, mehukas, maukas ja tuoksuva. Kypsä marja irtoaa kannastaan helposti.

Kasvupaikat:
Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin se marjoo Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lakka on luonnontilaisten soiden kasvi, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla, jossa laji marjoo jonkin aikaa. Pohjois-Suomen ojittamattomat suoalueet tuottavat suurimman sadon.

Satokausi:
Lakan poiminta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, Pohjois-Suomessa elokuun alussa. Lakan sato vaihtelee vuosittain. Satoisuuteen vaikuttaa lakan aikainen kukinta varsinkin Pohjois-Suomessa, missä yöhalla voi palelluttaa kukat. Kasvin kaksikotisuus voi paikoitellen aiheuttaa sen, ettei marjoja kehity, mikäli kasvusto koostuu ainoastaan joko hede- tai emiyksilöistä. Lajin riesana erityisesti Pohjois-Suomessa on raakileaikaan myös lakan lehtiä syövä hillakuoriainen.

Ravintoarvo:
Lakka on hyvä C-vitamiinin lähde. Reilu desilitra kullankeltaisia marjoja kattaa päivittäisen C-vitamiinintarpeen. Lakka sisältää myös E-vitamiinia runsaammin kuin monet hedelmät ja viljatuotteet. Erityisesti lakan siemenöljy on E-vitamiinipitoista. Lakka on myös hyvin kuitupitoinen. Lakka sisältää kerrannaisluumarjoille tyypillisiä polyfenoliyhdisteitä, ellagitanniineja. Siinä on myös lignaania ja fenolihappoja.

Lakan ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal)	231/55
Rasva (g)	1,1
Hiilihydraatti (g)	6,8
Proteiini (g)	1,5
Kuitu (g)	6,3
Folaatti (µg)	37,9
C-vitamiini (mg)	61,6
E-vitamiini (mg)	3,0

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021


Sellaisenaan tai pakastettuna myytävälle lakalle sallitut ravitsemusväitteet:

• Runsaskuituinen, (6,3 g/100 g)
• Vähärasvainen, (1,1 g/100 g)
• Ei tyydyttyneitä rasvoja, (< 0,1 g/100g)
• Ei lisättyjä sokereita (sisältää luontaisesti sokereita)
• Suolaton, (0,005 g/100 g)
• E-vitamiinin lähde /Sisältää E-vitamiinia/Luontainen E-vitamiinin lähde, (3,0 mg/100 g)
• Sisältää runsaasti C-vitamiinia/C-vitamiinin lähde /Sisältää C-vitamiinia, (61,6 mg/100 g)
  
  

Käyttö:  
Lakat ovat parhaimmillaan tuoreena, mahdollisimman vähän käsiteltyinä. Lakasta valmistetaan hilloja, mehuja, keittoja ja jälkiruokia. Kaunis ja raikkaanvärinen marja sopii koristeeksi erilaisiin ruokalajeihin. Lakka säilötään pakastamalla, keittämällä hilloksi tai mehuna. Lakan arvokasta siemenöljyä käytetään kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa. Marja sisältää puolukan tavoin luontaisesti bentsoehappoa, jolloin lakka säilyy survottuna omassa mehussaan viileässä varastoituna. 

Lakkareseptejä

Kukintavaiheeseen ajoittuva hallayö voi tuhota lakkasadon.

Punertava, raaka lakka ei ole vielä valmis poimittavaksi.

Kypsä lakka irtoaa kannastaan helposti.