Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset
Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.
Lähde: Halvorsen ym. 2002
Variksenmarja kasvaa yleisenä koko pohjoisella pallonpuoliskolla, niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Marjat ovat mietoja, lievästi happamia ja karvaita, ja maku paraneekin pakastamisen jälkeen. Variksenmarjoja käytetään erityisesti mehuissa, hilloissa ja viineissä. Marjan terveyttä edistävät vaikutukset johtuvat korkeista polyfenolipitoisuuksista: variksenmarjat sisältävät erityisen runsaasti flavonoleja (kversetiiniä, kemferolia, myrisetiiniä) ja antosyaaneja.
Tutkimuksien mukaan variksenmarjojen fenoliyhdisteillä on antioksidanttisia, anti-inflammatorisia (tulehdusta ehkäiseviä) ja antikarsinogeenisia (syöpää ehkäiseviä) vaikutuksia:
- Antioksidanttinen vaikutus: antioksidantti on kemiallinen yhdiste, joka tasapainottaa oksidatiivisen stressin aikaansaamia haitallisia reaktioita ja on siten välttämätön elimistön terveenä säilymiselle. Tutkimusten mukaan variksenmarja on yksi voimakkaimmista antioksidanttimarjoista. Se sisältää enemmän antioksidantteja kuin esimerkiksi mustaherukka, pensasmustikka, mansikka ja vadelma. Tutkimukset ovat osoittaneet, että variksenmarjauutteen antioksidantit suojaavat tehokkaasti vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.
- Tulehdusta ehkäisevä vaikutus: variksenmarjaa on käytetty perinnelääkinnässä tulehdussairauksien hoidossa. Soluviljelykokeessa havaittiinkin, että variksenmarjan maanpäällisistä osista eristetty uute vähensi tulehduksen aiheuttajan erittymistä. Siten variksenmarjasta eristetyillä ainesosilla voi olla potentiaalia tulehdussairauksien hoidossa.
- Antimikrobinen vaikutus: eniten variksenmarjasta on tutkittu sen antimikrobisia vaikutuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että variksenmarjauute torjui muun muassa seuraavia bakteereja: Bacillus cereus (ruokamyrkytykset), Campylobacter jejuni (ruokamyrkytykset), Staphylococcus aureus (infektiot), Staphylococcus epidermis (infektiot), Escheria coli (infektiot) ja Bacillus subtilis (ruokamyrkytys).
- Syöpää ehkäisevä vaikutus: tutkimuksien mukaan variksenmarjan ainesosat suojaavat soluja UVB-säteilyltä ja estävät solukuolemia.
- Antidiabeettinen vaikutus: variksenmarja voi vähentää aterianjälkeistä hyperglykemiaa (korkeaa verensokeria) hidastamalla hiilihydraattien pilkkoutumista.
Lähde: Jurikova, T., Mlcek, J., Skrovamkova, S., Balla, S., Sochor, J., Baron, M. & Sumczynski, D. (2016): Black Crowberry (Empetrum nigrum L.) flavonoids and their health promoting activity. Molecules 2016, 21, 1685.
Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela(at)arktisetaromit.fi
+358
40 164 6177
Avainsanat:
antioksidantit antosyaanit fenolihapot polyfenolit flavonoidit variksenmarja crowberry flavonoids polyphenols phenolic acids anthocyanins antioxidant activity